Monipuolinen repoveden kansallispuisto houkuttelee yhä enemmän vierailijoita.

Repoveden kansallispuisto on Suomessa hieman vähemmän tunnettu kohde, mutta joka vuosi yhä enemmän vierailijoita saavuttanut puisto. Syynä saattaa olla ihmisten kasvanut tietoisuus luonnon terveysvaikutuksista, tai mitä todennäköisemmin somessa houkuttelevat valokuvat Repoveden kansallispuiston maisemista.

Miksi lähteä pois Suomesta lomalle, kun kauniita lomakohteita löytyy kotimaastammekin? Yöpyminen Repoveden kansallispuistossa on mahdollista. Ajomatka Helsingistä on vain 175 km ja, jos autoa ei ole, matkan saa onnistumaan myös julkisilla kulkuneuvoilla. Puisto on suosittu kohde perheille tai yksin luonnonhelmassa viihtyvälle henkilölle.

Ennen kuin lähdet reissuun, on mukava tietää vähän puiston historiasta. Kansallispuistoilla on aina oma erityinen tarinansa. Repoveden kansallispuiston historia alkaa kivikaudesta, joka jätti jälkeensä kalliomaalauksia sekä muinaisia metsävälineitä ja työkaluja. 1200-1300-luvulla metsä sai asukkaita Karjalasta. Metsä toimi tärkeänä kohteena kosken- ja tervanpoltossa 1800-luvulle saakka. Jo vuonna 1700 metsäteollisuus alkoi kehittyä, mutta vasta 1900-luvulla sahatoiminta koki edistystä. Vuonna 2001 UPM vaikutuksesta puiston suojelutilanne koheni huomattavasti ja sen kunniasta puiston kauniit näkyvyydet ovat ihailtavissa.

Muinaiset kohteet ja henkeäsalpaavat näköalat

Repoveden kansallispuistosta löytyy nähtävyyksiä historiasta kiinnostuneille ihmisille. Myös lapset saadaan helposti kiinnostumaan esimerkiksi luolamaalauksesta. Olhavanvuorella tehtiin kyseinen löytö vuonna 2000. Luolamaalaus on vasenta kämmentä esittävä. Toinen historiallisesti merkittäviä kohde on Kuutinkanava, jonka tarkoituksena oli aikoinaan tukkien oikaiseminen Tervajärveltä suoraan Repoveteen. Viimeisten tukkien matka oli vuonna 1968. Kuutinkanavalla on nykyään mm. tulentekopaikka. Muinaiseksi kohteeksi voi myös mainita kalliosortuman Kuutinlahdella. Sortuminen tapahtui n. 9300 vuotta sitten ja sittemmin Kuutinlahden kalliosortuma on ollut konserttien kannalta menestyksellinen.

Näköaloista kiinnostuneille ja varsinkin niille, jotka tykkäävät valokuvaamisesta, kannattaa kiivetä mahdollisimman ylös vuoria pitkin. Sää vaikuttaa maisemien näkyvyyteen, eli jos haluaa nähdä esteettömästi kannattaa tulla, kun sää on selkeää. Jyrkältä Mustalammenvuorelta löytyy upeimmat maisemat, mutta kiipeäminen ja alas tuleminen voivat olla hieman hankalia. Vuorelta löytyy tunnettu Mustalammenvuoren näkötorni. Toinen vaihtoehto näköalan metsästämiselle on kiipeämällä Katajavuorelle portaita pitkin. Katajavuoren näköala on myös yksi kehutuimmista. Kiipeämisestä kiinnostuneiden on hyvä pukea kiipeämiseen tarkoitetut kengät.

Repoveden rikas luonto ja kaakkurit

Repoveden kansallispuiston luonto on hyvin mäntyinen ja eläimistö rikas. Mäntyinen luonto tuo mukanaan sammalet ja jäkälät sekä kaikkien rakastamat mustikat ja puolukat. Puiston tunnetuimmat asukkaat ovat metsälammilla aikaansa viettävät kaakkurit. Myös liito-oravat, pöllöt ja lukuisat linnut ovat osa metsän elämää. Mutta kuka on saanut kunnian olla Repoveden kansallispuiston tunnus? Kettu Repolainen on päässyt tähän asemaan, ja se tervehtii vierailijoita puistoon astuessa. Kettu ei ole oikea, mutta toivottavasti pääset kohtamaan tämän puiston asukkaan vierailusi aikana!

Vaikka kettu onkin saanut kunnian olla Repoveden kansallispuiston tunnuseläin, itseasiassa kaakkurit ovat näkyvämpiä asukkaita. Niitä ei kuitenkaan valitettavasti näy joulu-lokakuun jälkeen kuin vasta seuraavan kerran keväällä. Keväällä ne alkavat munimaan turvelauttojen päälle. Niiden kovaäänisyys tuo metsään omaa tunnelmaa. Kaakkurit ovat lähinnä Repoveden lomailijoita eivätkä vakioasukkaita. Ikävä kyllä kaakkureiden määrä on hiipumassa ja siksi ihmisten täytyy muistaa antaa erityistä rauhaa niille. Kaakkurit voivat sukeltaa reilun minuutin ajan ja ovat hyviä kalasaalistajia.

Aktiviteetteja jokaisena vuodenaikana

Urheilullisille ihmisille kiinnostavinta on Repoveden kansallispuiston urheilumahdollisuudet. Repovedellä on lukuisia vaihtoehtoja, mistä voi valita itselleen parhaimman. Pitäen mielessä sen, että joitain aktiviteettejä voi harrastaa vain tiettyinä vuodenaikoina. Patikoiminen ja puiston reittien kulkeminen on kumminkin yksi suosituimmista aktiviteeteistä, mikä on mahdollista vuodenympäri. Reittien pituuksia löytyy muutamasta kilometristä muutamaan kymmeneen. Ehdottomasti suosituin reitti on Ketunlenkki. Ketunlenkki (5 km), Kaakkurin kierros (27 km) ja Korpin kierros (4,5 km) ovat Metsähallituksen luomia rengasreittejä.

Talven jälkeen liikkumismahdollisuudet ovat laajemmat. Tällöin pääsee nauttimaan hieman harvinaisemmista lajeista, kuten kiipeilystä. Olhavan kiipeilykalliolla on eritasoisia kiipeilyreittejä, mutta kumminkin varusteet on oltava ja on hyvä ottaa tietoa kiipeilyn järjestäjistä ja katsoa sopivaa toimintaa. Syksyllä marjastus ja sienestys voivat olla hauska tapa päästä eroon arjesta, ja kuka voi vastustaa keräämästä näitä luonnon herkkuja, jos päätyy juuri oikeaan vuoden aikaan Repovedelle. Kesällä melominen on mahdollista ja välineitä on vuokrattavissa melontatukikohdissa.

Ketunlenkki – ytimekäs retki Repovedellä

Ketunlenkki on viisi kilometriä pitkä ja se on mahtava tapa päästä tutustumaan puistoon. Ketunlenkillä pääset ylittämään Lapinsalmen riippusillan kautta. Silta saattaa hieman liikahdella, mutta ei hätää rohkeasti vain yli! Sitten pääset kiipeämään tunnelmallisia puuportaita. Tämä saattaa ottaa hieman kunnosta, mutta usko pois Katajanvuoren maisema on sen arvoinen. Eväshetken voit viettää vaikka Kapiaveden tulentekopaikalla. Matka jatkuu Määkijässä louhikkoista polkua kautta. Loppu huipennus on Kapiaveden ylittäminen Ketunlossilla. Muistathan että talviaikaan se ei ole valitettavasti käytössä.

Majoittuminen Repoveden kansallispuistossa

Repovedellä yöpyminen on ilman muuta mahdollista ja vaihtoehtoja löytyy monenlaisia. Hinnat ovat alkaen 60 euroa per yö. Ennen varaamista kannattaa päättää onko kyseessä vain nukkuminen yön yli vai jotain enemmän. Jos päämääränä on loman vietto ja ehkä hieman pidempi vierailu, on mukavampaa ottaa saunallinen eräkämppä tai -mökki. Ne ovat nimeltään Kuutinkämppä, Pihkapirtti ja Savottakämppä. Repoveden kansallispuistosta löytyy myös kotia. Niiden nimet ovat Lojukoski, Karhulahti, Määkijä ja Mustavuori. Suurempien ryhmien tai leirien on hyvä majoittautua Valkjärven leirialueella.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *