Kouvola – Faktat pöytään

Kouvolan asukasmäärä tilastojen mukaan on noin 84 001 ja kooltaan se on 2 883 neliökilometriä. Vesistöjen osa alueen pinta-alasta on 325 neliökilometriä ja kaupungin väestötiheys on noin 33 asukasta neliökilometriä kohden. Kaupungin naapurikuntia ovat Kotka, Hamina, Heinola, Loviisa, Lapinjärvi, Iitti, Luumäki, Mäntyharju, Miehikkälä, Savitaipale ja Pyhtää.

Kouvola kuului aiemmin Valkealaan, mutta se kasvoi 1800-luvulla taajaväkiseksi yhdyskunnaksi Riihimäki-Pietari-radan valmistuttua. Rautatieyhteys sekä junaradat Savoon ja Kotkaan tekivät Kouvolasta risteysaseman ja samalla se nousi johtavaan asemaan liike-elämässä.

Vuonna 1922 taajaväkinen yhdyskunta erotettiin omaksi kunnaksi Valkealasta ja se sai vuonna 1960 muun muassa kaupunkioikeudet. Kouvolasta oli ajan myötä kasvanut myös hallinnollinen keskus ja se toimi Kymen läänissä pääkaupunkina vuosina 1955–1997, kunnes läänit uusittiin.

Kouvolan kaupunki syntyi vuonna 2009. Tässä uudistuksessa yhdistyivät vanha Kouvola, Kuusankoski, Anjalankoski, Jaala, Elimäki ja Valkeala. Kouvolan kupeessa sijaitsevia muita suuria taajamia ovat Koria, joka sijaitsee Kymijoen vastarannalla, eteläisellä radanvarrella sijaitseva Myllykoski ja Inkeroinen.

Historian havinaa

Sana “kouvo” tarkoittaa karhua, sutta, aavetta, huutavaa lintua tai täitä. Aiemmin Kouvolan nimi käsitti entisen Kouvolan kaupungin alueen, mutta tänä päivänä se on nykyisen kaupungin keskustaa. Kouvolasta on löytynyt asutusta jo keskiajalta lähtien ja alue onkin aikojen saatossa vaihdellen kuulunut Hollolan, Valkealan tai Iitin kuntiin. Vasta 1870-luvun puolella lähti kuitenkin käyntiin varsinainen kehitys Riihimäki–Pietari-radan rakennuttua. Rakentamisen myötä Kouvolasta tuli Valkealan alueen asemakylä. Axel Wilhelm Wahren, joka oli Kymintehtaan perustaja, teki anomuksen rautatiehallinnolle aseman rakentamisesta.

Wilhelm Wahrenin anomuksen johdosta ratainsinöörit lopulta suosittelivat aseman perustamista ja seuraavan vuosikymmenen puolella rakennettiinkin Savon ja Kotkan radat. Savon rata kulki Kouvolasta pohjoiseen ja Kotkan rata taas kulki Kouvolasta etelään asti. Kouvolan asema saavuttikin paikan yhtenä Suomen menestyneimmistä ja liikennöidyimmistä risteysasemista.

Yksi Kouvolan historian mieleenpainuvimmista selkkauksista on Suomen sisällissota vuonna 1918, jolloin punainen ja valkoinen terrori jylläsi rajuna ja itse taisteluiden ulkopuolella henkensä menetti jopa yli 200 henkeä.

Kouvolan kaupunki

Vuonna 2009 Kouvolan kaupunki lakkautettiin. Se yhdistettiin uudeksi kunnaksi, tässä uudistuksessa yhdistettiin viisi kuntaa toisiinsa. Uudistuksen myötä Kouvolan kaupunki, Elinmäen kunta, Jaalan kunta, Anjalankosken kaupunki, Kuusankosken kaupunki ja Valkealan kunta lopetettiin ja niiden tilalle perustettiin uusi kunta, joka sai nimekseen Kouvolan nimekseen. Kouvolasta tuli kaupunki virallisesti. Kouvola sai uudistuksen lomassa oman vaakunansa. Uudistuksessa Iitti jäi kokonaan kuntaliitoksen ulkopuolelle. 1990-luvun loppupuolella sekä myös 2000-luvun puolella Kouvola koki suuria muuttotappioita.

Kouvolan asukasluku on parhaimmillaan kivunnut yli 102 000 asukkaan määrään. Vuonna 2008 asukasluku kuitenkin laski alle 96 000 henkilön. Vuonna 2009 Kouvolan kaupungin asukasluku oli melkein 90 000 henkeä ja alueen pinta-ala oli noin 2 800 neliökilometriä. Kouvola on asukaslukunsa mukaan Suomen kaupungeista 11. suurin ja pinta-alaltaan se on Etelä-Suomen kunnista suurin ja koko maan kunnista se pääsee 19. sijalle suuruudessaan. Kouvolan kaupunki alkoikin käyttämään itsestään nimitystä Kymijoen kaupunki, joka oli entisen Anjalankosken mainoslause.

Kouvolan liikenneyhteydet

Kouvolasta pääsee rautateiden välityksellä neljään eri ilmansuutaan; Helsinkiin, Riihimäelle, Mikkeliin ja Kotkaan. Venäjän läheisyys vaikuttaa myös erityisen paljon Kouvolan junaliikenteeseen. Ratapihan maisemissa tuttu näky onkin venäläiset öljyvaunut. Junamatka Kouvolasta Helsinkiin kestää minimissään päälle tunnin verran. Oulun ja Kouvolan väli junalla matkustaminen kestää noin seitsemän tuntia Riihimäen tai Kuopion kautta. Matkaa Viipuriin on vain hieman yli tunnin verran ja Pietari on kahden tunnin ja 20 minuutin matkan päässä Kouvolasta.

Bussin pikavuoron reitti on 138 kilometriä Kouvolasta Helsingin keskustaan. Matka kestää parhaimmillaan päälle kaksi tuntia. Bussin pikavuororeitti on 214 kilometriä Kouvolasta Heinolan kautta Jyväskylään ja se kestää nopeimmillaan hieman yli kolme tuntia. Junalla Kouvolan ja Jyväskylän välinen matka Pieksämäen kautta kestää nopeimmillaan kaksi ja puoli tuntia. Kouvolasta ei öisin lähde paljon kaukoliikennettä, öisin matkustamaan pääsee lähinnä Lappeenrannan kautta Imatralle bussiyhteydellä. Kaupungin sisäjoukkoliikenteen kysyntä on myös vähäistä kesäaikana sen pienuuden takia.

Kouvolan talous

Kouvola on lähiseutujensa sekä kaupallinen, hallinnollinen, oikeudellinen, liikenteellinen että koulutuksellinen keskus. Suurin osa sen ja lähialueiden toiminnoista ja palveluista keskittyy sinne. Kaupunkilaiset hankkivat leipänsä suurimmaksi osaksi erilaisissa palveluammateissa ja sen työpaikkaomavaraisuus on noin 121 %. Stockmannin tavaratalolla oli merkittävä taloudellinen painoarvo vuodesta 1976 vuoteen 1982 asti. Logistiikkakeskuksen kehittämistä ja Innorai-hanketta on myös työstetty Kouvolan kaupungissa. Alueella on myös kolmanneksi eniten kesämökkejä koko Suomessa. Vuonna 2009 puolella tehdyn tutkimuksen mukaan mökkejä ilmoitettiin tällöin olevan 7150 kappaletta.

Urheilu

Kouvolalaiset urheiluseurat ja urheilijat ovat menestyneitä monissa urheilulajeissa. Kouvolalaiset ovat viime aikoina menestyneet muun muassa jalkapallossa, koripallossa, ja amerikkalaisessa jalkapallossa. Superpesiksessä Kouvolaa edustaa KPL:n joukkue ja jääkiekkoa KooKoo:n joukkue. Kouvolan jäähalli lukeutuu yksiin Suomen suurimpiin ja kaupungin keskusurheilukentällä on pidetty useita suurempia yleisurheilukilpailuja. Aktiiviliikkujille löytyy myös useita urheilukenttiä, liikuntahalleja, jalkapallokenttä, jää- ja uimahalleja. Kivenheiton päässä keskustasta löytyy myös Palomäen pururata, Ravimäen ravirata, Tykkimäen moottorirata ja Kouvolan hyppyrimäet, jotka sijaitsevat palolaitoksen vieressä.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *