Kotka

Asukkaita Kotkassa on 2018 vuoden tilastojen mukaan 53 263. Naapurikuntia ovat Hamina, Kouvola ja Pyhtää, jotka kuuluvat Kotkan ja Haminan seutukuntaan. Kotkan emäpitäjä oli aiemmin Kymi ja kaupungin historia pohjautuukin pitkälti sen aiempiin vaiheisiin. Vuonna 1440 rakennettiin Pyhtääseen kuulunut Kyminkartanon kappeli ja vuonna 1642 Kymin seurakunta itsenäistyi. Ensimmäiseksi Kotka erosi Kymistä vuonna 1879 ja tämä jälkeen Karhulan kauppala erosi vuonna 1951. Kotkan kaupunki laajensi rajojaan vuoden 1977 kuntaliitoksessa.

Kotkan tärkeimpiä keskuksia ovat Kotkansaarella ja Karhulan kauppalassa sijaitsevat keskustat sekä entinen Kyminen pitäjän kirkonkylä. Merkittävimpiä kerrostalolähiöitä Kotkassa ovat lännessä sijaitseva Karhuvuori sekä idän suunnalla oleva Sunila. Kaupungin keskustaajama on taas jaoteltu asemakaavallisiin kaupunginosiin. Keskustaajaman ulkopuolelta taas löytyy pääasiassa kaavoittamattomia kyliä, jotka ovat säilyttäneet maalaismaisen yleisvaikutelman. Maapinta-alaa Kotkalla on kokonaiset 277,75 neliökilometriä ja tästä luvusta 5,73 neliökilometriä on sisävesistöä. Meripinta-alaa Kotkalta löytyy 672,02 neliökilometriä. Kotkalla on kattava määrä saaria rannikollaan.

Kotka maantieteellisesti

Kotka sijaitsee Kymenlaakson maakunnan eteläisessä osassa Suomenlahden rannalla ja sille tyypillistä onkin rikkonainen rannikko saaristoineen sekä Kymijoen suuhaarat. Suurimpia ja tunnetuimpia Kotkan saaria ovat muun muassa Mussalo, Kuutsalo, Kirkonmaa ja Kotkansaari. Ulkosaaristoon taas kuuluvat puolestaan Haapasaaren saaristo, Kolkansaari ja Hovinsaari. Kaupungista virtaa Kymijoki mereen kolmena eri haarana ja lännestä itään lueteltuna jokien nimet ovat Langinkoskenhaara, Huumanhaara ja Korkeakoskenhaara. Koskialueita on paljon Kotkan alueella ja suurimpiin vapaana virtaaviin koskiin kuuluu muun muassa Pernoonkosket ja Langinkoski.

Järviä Kotkasta löytyy ainoastaan kaksi ja kummatkin näistä ovat halkaisijaltaan vain noin kilometrin kokoisia. Lampia myös löytyy jonkin verran ja nämäkin vain noin 300 metriä halkaisijaltaan. Rapakivenjärvi on lähes umpeenkasvanut järvi, joka sijaitsee Kotkan ja Kouvolan rajalla. Laajakoskenjärvi ja Rapakivenjärvi taas lukeutuvat Natura 2000 -alueisiin. Suurivuori on Kotkan korkeimmaksi mitattu kohta ja se on korkeudeltaan 87 metriä merenpinnasta laskettuna. Kotkan muita korkeita paikkoja ovat muun muassa ovat Kymin lentokentän sekä Pernoon Haukkavuori.

Kotkan teollistuminen

Jo 1550-luvulla Korkeakosken länsirannalla sijaitsi Kyminkartanon jauhomylly. Paikalle rakennettiin myös sahamylly hieman myöhemmin, vuonna 1563. 1560-luvulla Helilän alueelle perustettiin kruunun laivanveistämö. Vasta 1870-luvulla sahateollisuus lähti Kymenlaaksossa voimakkaaseen kasvuun ja se johti useiden höyrysahojen perustamiseen Kymin alueella. Kymijoki oli luonnollinen ratkaisu sahojen sijainnille sen tarjoamien hyvien kulkuyhteyksiensä ansiosta. Carl Henrik Ahlqvist ja Johan Friedrich Hackman olivat ensimmäiset höyrysahan rakennuttajat. Vuoden 1971 sahaa alettiin myöhemmin kutsua vanhaksi sahaksi uusien sahojen synnyttyä.

Suomen suurimman sahan tittelin saanut saha rakennettiin vuonna 1872 Kotkaan norjalaisen yhtiön toimesta. Saha sai myöhemmin nimekseen Norjan saha ja siellä työskenteli paikallisten lisäksi paljon norjalaisia. Norjalaiset työntekijät saivat oman koulun, kaupan sekä heidän asumispuitteet ja palkat olivat hyviä. Kymin alueelle olikin perustettu jo yhdeksän höyrysahaa vuoteen 1876 mennessä. Sahojen ympärille muodostui nopeasti muutakin teollisuutta ja teollistumisen myötä alueen väkiluku lähti nousukiitoon. Pikkuhiljaa Ruotsinsalmen linnoituskaupunkiin muodostui uusi kaupunkimainen yhteisö.

Politiikka

Kotkassa pidetään joka neljäs vuosi kunnallisvaalit, joissa valitaan kaupungin ylintä päätösvaltaa hallitseva kaupunginvaltuusto. Kaupunginvaltuustoon kuuluu 51 jäsentä ja nämä valitsevat sen lisäksi kaupunginhallituksen ja lautakunnat. Vuodesta 2017 lähtien Kotkan kaupunginvaltuuston puheenjohtajana on ollut Kokoomuksen Marika Kirjavainen. Kotkan kaupunginjohtaja on Esa Sirviö. Kotkasta löytyy myös nuorisovaltuusto. Suurimpia työnantajia Kotkassa olivat vuonna 2008 Kotkan kaupunki, Staveco ja Kymenlaakson sairaanhoitopiiri. Elinkeinoista suurimpia vuoden 2004 tilastojen mukaan olivat yhteiskunnalliset palvelut ja teollisuus.

Kotkan kaupungin kokonaismenojen vuonna 2006 laskettiin olevan hieman yli 370 miljoonaa euroa. Kunnallisverotuloja asukkailla kertyi noin 141,3 miljoonaa euroa ja tuloveroprosentti oli tällöin 18,75 %. Työttömiä ihmisiä Kotkassa oli 22,2% vuoden 2015 tilastojen mukaan ja se lukeutuikin tämän vuoden Suomen suurimpiin työttömyyslukemiin. Työttömyysaste Kotkassa oli kymmenen vuotta aiemmin noin 14,4 % ja vuoden 2006 tilastojen mukaan noin 12,9 %. Työttömyysaste on vain jatkanut nousuaan hitaasti, mutta varmasti vuosien edetessä.

Kotkan kaupunki

Kotkan kaupunki perustettiin vuonna 1878, kun Suomen suuriruhtinaskunnan senaatti antoi julistuksen sen perustamisesta. Kaupungin ensimmäinen asemakaava on vuodelta 1878 ja sen katuverkostosta laadittiin samansuuntainen linnoituskaupungin katujen kanssa. Kouvola-Kotka-rautatie valmistui vuonna 1890 ja sen rakentaminen vahvisti huomattavasti alueen kehitystä. Kotkasta muodostui merkittävä teollisuus- ja satamakaupunki. Aiemmin ykkössijaa oli pitänyt Hamina. Kymen lääni perustettiin vuonna 1945 toisen maailmansodan loputtua. Kotka toimi tällöin läänin väliaikaisena pääkaupunkina. Kaupungin vaakunan on suunnitellut Olof Eriksson.

Karhulan kauppala

Vuonna 1951 muodostettiin Karhulan kauppalan alue, kun Kymen suurkunnan hallintoa ja rakennustoimintaa ei pystytty enää hoitamaan maalaiskuntien säädösten mukaisesti. Karhulan kauppalan alueeseen liitettiin Kymin keskeiset alueet, joita olivat Helilän kirkonkylä sekä Sunilan Karhulanniemen, ja Korkeakosken teollisuusalueet. Sunilan alueen suunnittelusta vastasi tunnettu Alvar Aalto. Alkuperäisessä kaavoituksessa alue oli muuhun kuntakokonaisuuteen liittymätön. Otto-Iivari Meurmann loi ensimmäisen Karhulan kauppalan yleiskaavan vuonna 1955 ja siinä pyrkimyksenä oli koota kylätaajamia kauppalan asumalähiöiksi ja Helilästä kaavailtiin liikekeskustaa.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *